Astma pähkinänkuoressa: 10 kysymystä ja vastausta
ASTMA | 10.9.2024
1. Mitä astma on?
Astma on krooninen hengitystiesairaus, jota esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä kaikkialla maailmassa. Jos kärsit hengenahdistuksesta, puristavasta tunteesta rinnassa, pitkittyneestä yskästä tai vinkuvasta hengityksestä, sinulla saattaa olla astma.
Astmassa hengitystiet herkistyvät ja tulehtuvat ja saattavat ärtyä tietyissä tilanteissa. Ärtyneet hengitystiet saattavat tuottaa enemmän limaa ja supistua, mikä voi vaikeuttaa hengittämistä. Oireita pahentavia tekijöitä kutsutaan yleisesti astman laukaiseviksi tekijöiksi, ja joskus oireet pahenevat nopeasti ja johtavat astmakohtaukseen.
2. Millaisia oireita astma aiheuttaa?
Kaikille astmapotilaille ei kehity samoja oireita, mutta tiettyjen yleisten oireiden esiintymistä kannattaa tarkkailla.
Yksi yleinen astmaoire on vinkuva hengitys, joka tarkoittaa viheltävän äänen kuulumista etenkin uloshengityksen aikana. Astmapotilaalla voi myös ilmetä kuivaa yskää, puristavaa tunnetta rinnassa tai hengitysvaikeuksia esimerkiksi urheiltaessa. Jos huomaat lisäksi, että sinulla on oireita erityisesti aamulla tai oireet herättävät sinut, oireet voivat johtua astmasta.
Kaikkia näitä oireita esiintyy astmasta kärsivillä. Joillakin voi olla oireita vain harvoin, joillakin taas usein. Silloin sairaus voidaan luokitella vaikeaksi astmaksi.
3. Mitä astmakohtauksessa tapahtuu?
Astmakohtaus tarkoittaa astmaoireiden pahenemista niin, että hengittäminen vaikeutuu. Astmakohtauksen laukaisevat tekijät voivat olla yksilöllisiä. Astmakohtauksessa hengitysteitä ympäröivät lihakset kiristyvät, hengitysteiden sisäpinta turpoaa ja elimistön limantuotanto voi lisääntyä.
Astmakohtauksen voi tunnistaa tietyistä oireista, joita ovat rinnan ja kaulan lihasten jäykistyminen, voimakas hengityksen vinkuminen sisään- ja uloshengityksessä ja jatkuva yskiminen. Astmaatikot käyttävät avaavaa lääkettä sisältävää inhalaattoria ensisijaisena keinona saadakseen astmakohtauksen hallintaan. Vaikean kohtauksen aikana astmaatikon puhuminen voi vaikeutua ja hänellä voi ilmetä paniikintunnetta tai hikoilua. Joissain tapauksissa avaavaa lääkettä sisältävän inhalaattorin käyttö ei auta, ja silloin on tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon. Astmakohtaukset voivat olla hoitamattomina varsin vakavia.
Astma voi myös pahentua vähitellen, ja oireet voivat esimerkiksi pahentua useana peräkkäisenä päivänä. Astma on tärkeää pitää hallinnassa säännöllisellä hoitavalla lääkityksellä, mutta jos astma pahenee, voidaan tarvita lisälääkitystä. On tärkeää keskustella lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa oireista etukäteen ja säätää lääkitystä tarpeen mukaan pahenemisjaksojen välttämiseksi.
4. Mitkä tekijät laukaisevat astman?
Astman laukaiseva tekijä on mikä tahansa asia, joka voi pahentaa astman oireita ja jopa aiheuttaa astmakohtauksen. On tärkeää tuntea omat astman laukaisevat tekijät, sillä ne ovat usein yksilöllisiä. Kun olet tunnistanut omat laukaisevat tekijäsi, voit pyrkiä hallitsemaan niitä mahdollisimman hyvin.
Yleisiä astman laukaisevia tekijöitä ovat virusinfektiot (vilustuminen), allergeenit, ärsyttävät aineet, kuten tupakansavu tai pöly, stressi, ilmansaasteet ja liikunta. Tietyt sääolosuhteet, kuten ukkosmyrskyt tai erittäin kylmä ilma, voivat myös laukaista astman pahenemisen.
5. Kuka sairastuu astmaan?
Maailmassa on noin 300 miljoonaa astmaatikkoa. He tulevat erilaisista taustoista ja edustavat kaikkia ikäryhmiä, eli kuka tahansa voi sairastua astmaan. Se on yleisin lasten krooninen sairaus ja yleisempi naisilla kuin miehillä. Astman kehittymiseen vaikuttavat tekijät ovat todennäköisesti perinnöllisiä ja ympäristöön liittyviä. Altistuminen ilmansaasteille ja tupakansavulle sekä työhön liittyvä altistuminen erilaisille aineille voi lisätä astman kehittymisen riskiä. Yhdistettynä perinnölliseen astmariskiin myös allergiat, stressi ja ylipaino voivat lisätä riskiä sairastua astmaan.
Usein astmaa pidetään pelkkänä lapsuudenajan sairautena. Astma voi kuitenkin alkaa missä tahansa iässä varhaislapsuudesta myöhäiseen aikuisuuteen. Lapsuuden aikana puhjennut astma voi parantua iän myötä. Jos astma puhkeaa aikuisiässä, se on yleisimmin krooninen sairaus, joka vaatii säännöllistä lääkitystä.
6. Miten astma diagnosoidaan?
Potilaan ensimmäinen terveydenhuoltokontakti on todennäköisesti lääkäri, joka tutkii keuhkot ja esittää kysymyksiä elämäntyylistä, oireista ja perheen sairaushistoriasta. Lääkäri pyytää sinua suorittamaan spirometriatestin ja mahdollisesti muita keuhkojen toimintakokeita tutkiakseen hengityksesi toimintaa. Potilasta voidaan pyytää käyttämään uloshengityksen huippuvirtausta mittaavaa mittaria (PEF-mittaria). Se on kädessä pidettävä laite, johon puhalletaan ja joka mittaa kuinka voimakkaasti ja nopeasti pystyt hengittämään ulos. Mittausten avulla arvioidaan, vaihtelevatko PEF-tulokset aamulla ja illalla tai ennen lääkityksen ottamista ja sen jälkeen.
7. Miten astmaa hoidetaan?
Astmaan ei ole vielä parannuskeinoa, mutta astmalääkkeillä pystytään pitämään sairaus ja sen oireet kurissa. Astman hoitotasapaino on hyvä, jos sairaus ei häiritse normaalia jokapäiväistä elämää. Hoitavien astmalääkkeiden ottaminen lääkärin ohjeiden mukaan on yksi tärkeimmistä astman hoidon elementeistä. On olennaista keskustella hoidosta lääkärin, sairaanhoitajan tai apteekkihenkilökunnan kanssa ja varmistaa, että on ymmärtänyt ohjeet oikein.
Jos sinulla on astmaoireita usein huolimatta siitä, että käytät hoitavaa lääkettä säännöllisesti, keskustele oireista sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa, jotta lääkitystä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Jos hoitava lääke (inhaloitavat kortikosteroidit) ei poista oireitasi riittävästi, on olemassa myös hoitovaihtoehtoja, joita voi käyttää hoitavan lääkkeen lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet ja leukotrieeninsalpaajat. Vaikean astman pahenemisvaiheen aikana suun kautta otettava kortikosteroidikuuri voi olla tarpeen. Vaikean astman hoidossa myös biologisia hoitoja voidaan käyttää lisähoitona erikoislääkärin valvonnassa.
Terveelliset elämäntavat ovat hyödyksi astmaatikoille. Jos tupakoit tai käytät sähkötupakkaa, sinun on syytä harkita lopettamista vakavasti. Kannattaa suosia aktiivista elämäntapaa, ja säännöllisestä liikunnasta voi olla sinulle hyötyä. Jos olet ylipainoinen, saatat hyötyä myös painonpudotuksesta. Terveellistä ruokavaliota, jossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia, suositellaan sen yleisten terveyshyötyjen vuoksi.
8. Inhalaatiolääke – mikä on hoitava lääke ja mikä avaava lääke?
Astmaa hoidetaan pääasiassa inhaloitavilla eli hengitettävillä lääkevalmisteilla: hoitavilla ja avaavilla lääkkeillä.
Hoitava lääke hillitsee hengitysteiden turvotusta ja tulehdusta, mikä lievittää oireita ja vähentää vakavan astmakohtauksen riskiä. Hoitava lääke on otettava säännöllisesti, vaikkei kärsittäisikään vinkuvasta hengityksestä tai hengenahdistuksesta. Lääkkeen vaikutus alkaa vähitellen ja hoitoa on käytettävä vähintään yhden kuukauden ajan, ennen kuin sen hyödyllisyyttä sinulle voidaan arvioida.
Lyhyt- tai pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke taas rentouttaa keuhkoja ympäröivät lihakset ja avaa hengitystiet.
Avaavat lääkkeet eivät hoida astman perimmäistä syytä eli tulehdusta, joten niitä käytetään vain tarvittaessa. Hoitavat lääkkeet ovat astman peruslääkkeitä, ja niitä on otettava säännöllisesti.
On tärkeää opetella käyttämään inhalaattoria oikein. Kun sinulle määrätään inhaloitava lääke, sinulle pitää myös antaa koulutusta tai opastusta inhalaattorin käytöstä. Inhalaattorin pakkauksessa toimitettava käyttöohje sisältää helposti ymmärrettävät ohjeet. Jos sinulla on kysyttävää aiheesta tai jokin asia tuntuu epävarmalta, käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen lähimmässä terveydenhuoltoyksikössä tai apteekissa.
9. Voiko astman kanssa elää normaalia elämää?
Astman kanssa voi elää aivan normaalia elämää. Astmaan ei ole parannuskeinoa, mutta sairautta voidaan hoitaa oikeanlaisella lääkityksellä ja itsehoidolla.
Suurin osa astmaatikoista voi elää yhtä aktiivista elämää kuin muutkin, vaikkakin vaikeammissa tapauksissa potilaat saattavat kokea taudista aiheutuvan heille ongelmia.
10. Mitä teen, jos epäilen sairastavani astmaa?
Sinun kannattaa varata lääkäriaika mahdollisimman pian, kuten minkä tahansa sairausepäilyn kohdalla. Mitä nopeammin selvitetään syy hengitysongelmiisi, sitä nopeammin niihin saattaa löytyä ratkaisu.
Astmaa esiintyy melko yleisesti, ja vaikka useimmilla astmaatikoilla sairaus on suhteellisen lievä, hoitamattomana se voi olla sangen vakava. Jos sinulla on astma, lääkärin tapaaminen mahdollisimman pian sairausepäilyn jälkeen voi auttaa estämään sairauden pahenemisen.
Lähteet
Global Initiative for Asthma (GINA). Global strategy for asthma management and prevention 2024 https://ginasthma.org/2024-report/
World Health Organization | Asthma (https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/asthma (Accessed Aug 2024).
Thomsen SF. Genetics of asthma: an introduction for the clinician. Eur Clin Respir J. 2015;2:24643.
Toskala E,
Onko lapsellani astma?
Vinkuuko lapsen hengitys, yskiikö hän tavallista enemmän tai valittaako hän hengenahdistusta leikkiessään? Nämä voivat johtua flunssasta, mutta nämä voivat myös olla merkki lapsuusiän astman puhkeamisesta. Miten asian voi selvittää? Ja miten astma vaikuttaisi lapsen päivittäiseen elämään?
Astman perusteet: Murramme viisi yleistä myyttiä astmasta
Astma on yleinen hengitysteiden sairaus, jota sairastaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Astma on krooninen keuhkoputkien limakalvon tulehdus, joka tekee hengitysteistä supistumisherkkiä. Jos astman hoitotasapaino ei ole hyvä, se voi johtaa hengitysvaikeuksiin.
Orion on suomalainen lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionin kehittämä kuivajauheinhalaattori on keskeinen osa hengitystiesairauksien terapia-aluettamme.
Oliko tästä artikkelista hyötyä?
