Mitä kaikkien tulisi tietää astmasta työpaikalla

Ammattiastma on astma, joka on seurausta ärsykkeille altistumisesta työpaikalla. Ammattiastma kuuluu laajempaan työhön liittyvän astman käsitteen, joka kattaa lisäksi työn pahentaman astman,

johon liittyy astmaoireiden paheneminen työpaikalla

"Työhön liittyvä astma on hankala käsite. Käytän mieluummin ilmauksia ammattiastma ja työn pahentama astma", Työterveyslaitoksen hengityssairauksien asiantuntija ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström sanoo.

Astma on monimutkainen oireyhtymä, johon liittyy useita tekijöitä, perimän vaikutus mukaan lukien. Aikuisena alkaneelle astmalle ei usein löydy yhtä tiettyä aiheuttajaa.

"Noin viidenneksellä astmaatikoista olemassa olevat astmaoireet pahenevat töissä", Lindström kertoo.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 80 uutta ammattiastmatapausta. Lindström huomauttaa näiden tapausten olevan vain jäävuoren huippu, mutta jokainen vahvistunut diagnoosi edistää riskien tunnistamista.

Astma voi johtua asteittaisesta herkistymisestä jollekin aineelle, mutta myös suuri kerta-altistuminen tietylle ärsykkeelle esimerkiksi työtapaturman yhteydessä voi laukaista astman.

"Hengitystiet voivat vaurioitua yhdestäkin kerta-altistumisesta ärsykkeelle tai syövyttäville kemikaaleille. Tällaista astmaa kutsutaan ärsytyksen aiheuttamaksi ammattiastmaksi", Lindström tarkentaa.

Vaarat piilevät yllättävissä paikoissa

Riskejä esiintyy monilla työpaikoilla. Lindströmin mukaan kolmasosa kaikista Työterveyslaitokselle ilmoitetuista ammattiastmatapauksista diagnosoidaan maataloustyöntekijöillä.

"Lehmät ovat astman suurin aiheuttaja maitotilallisilla, joiden astmaoireet ovat yleensä välitön rektio allergeenispesifi-IgE-vasta-aineeseen (immunoglobuliini E). Rehu ja viljavarastoissa elävät punkit voivat myös altistaa maataloustyöntekijät allergioille. Lietteen käsittelyn aikainen altistuminen suurelle ammoniakkimäärälle on ärsytyksen aiheuttaman astman riskitekijä." 

Leipomo- ja muut elintarviketyöntekijät, joiden hengitysilmassa on jauhopölyä, ovat myös vaarassa sairastua astmaan. Kemikaalit ovat puolestaan kauneussalonkien työntekijöiden ja monien teollisuuden työntekijöiden työhön liittyvän astman suurin aiheuttaja. Lindström mainitsee, että ammattiastma koskee lisäksi kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhoitoalojen työntekijöitä.

"Näiden alojen työntekijöillä todetut tapauksen liittyvät useimmiten vesivahingolle altistumiseen, mutta niiden ilmaantuvuus on onneksi vähentynyt viime vuosina."

Astmaa todetaan paljon uutena tulokkaana kasvihuonetyöntekijöillä. "Kasvit, punkit ja hyönteiset ovat tyypillisimmät herkistymisen aiheuttajat. Työntekijät voivat herkistyä esimerkiksi biologiseen torjuntaan käytetyille hyönteisille, mikä voi lopulta laukaista astman", Lindström kertoo.

Altistuksen minimointi – tärkein ehkäisykeino

Terveyden vahingoittumisen estämiseksi työympäristö ja työvaiheet tulee suunnitella huolellisesti.

"Allergeenialtistuksen minimointi on paras ehkäisykeino. Suurissa leipomoissa taikinaa käsitellään yleensä suljetussa järjestelmässä. Ilmanvaihdosta voitaisiin huolehtia myös kasvihuoneissa pölyaltistuksen minimoimiseksi kasvien käsittelyn aikana, ja työntekijät voivat toki suojautua itse hengityksensuojaimilla."

Astman puhkeamista voidaan ehkäistä tunnistamalla riskit varhain. Jos työntekijä altistuu allergeeneille töissä ja hänellä on usein nuhaa, vinkuva hengitys tai hengenahdistusta fyysisen rasituksen aikana, hänen oireisiinsa tulee suhtautua vakavasti, etenkin jos ne lievenevät töistä poissa ollessa.

Lindström muistuttaa, että astma on parantumaton sairaus – kun oireet ilmenevät, astmasta ei enää pääse eroon. "Vähäinenkin altistuminen voi riittää laukaisemaan astman. Kaikkien altistusten välttäminen kokonaan työpaikalla ei aina ole mahdollista, jolloin potilaan on ehkä kouluttauduttava muihin tehtäviin."

Lapsesta asti astmaa sairastaneiden tulee ottaa terveysriskit huomioon tulevaa ammattia miettiessään, mutta Lindström korostaa, että ammatinvalintaan vaikuttaa eniten sairauden vakavuus. Nuoria astmaatikkoja tulee neuvoa turvallisten uravaihtoehtojen pohdinnassa.

"Nuorilla astmaatikoilla on jo tarpeeksi ongelmia ilman liiallisia rajoituksia. Useimmilla nykyastmaatikoilla sairaus on lievä. Kun asianmukaisista varotoimista huolehditaan, astmaatikot voivat toimia kaikenlaisissa tehtävissä ongelmitta."

5 askelta kohti keuhkoystävällisempää työpaikkaa

1. Altistuksen minimointi

Jos työpaikalla on allergeenejä, altistuminen tulee minimoida kaikin mahdollisin keinoin. Tämä tarkoittaa työn huolellista suunnittelua, kunnollista ilmanvaihtoa ja savunpoistoa, kemikaali- ja pölytasojen seurantaa sekä hengitys- ja muiden henkilönsuojainten käyttöä riskialttiissa tehtävissä.

2. Suurten altistumisriskien tunnistaminen

Esimerkiksi jauhosäkin tyhjentäminen voi altistaa työntekijän akuutisti suurelle määrälle jauhopölyä. Altistuminen suurelle määrälle ärsykettä voi olla merkittävä astman laukaiseva tekijä.

3. Työvaiheiden kehittäminen

Teknologia on lisännyt myös riskialttiimpien työtehtävien turvallisuutta. Laitteiden ja tehokkaiden suodattimien ansiosta esimerkiksi maataloustyöntekijät voivat tehdä monia tehtäviä turvallisesti.

4. Selkeät ohjeet

Työntekijät voivat altistua suurelle kerta-altistukselle yksinkertaistenkin työtehtävien aikana. Selkeiden ohjeiden avulla työntekijät voivat välttää tilanteita, joissa on vaarallisten virheiden mahdollisuus, kuten teollisuuskemikaalien käsittely väärin tai vaarallisen aineen vuodon puhdistaminen painepesurilla. Jos riskialttiita tehtäviä suorittavalla työntekijällä ilmenee työhön liittyvän nuhan tai astman oireita, hänen on välittömästi käännyttävä työterveydenhuollon puoleen.

5. Asianmukaisiin hengityksensuojaimiin panostaminen

Työntekijät voivat suojautua vaarallisilta savuilta, kaasuilta ja pölyiltä käyttämällä joko venttiilillä varustettua suodattavaa puolinaamaria tai puhallinlaitteella varustettua suodatinsuojainta. Vaikka modernit hengityksensuojaimet ovat ominaisuuksiltaan edistyneitä ja helppokäyttöisiä, ne saattavat hidastaa joidenkin tehtävien suorittamista, sillä ne vaikeuttavat kommunikointia.

Teksti: Johanna Paasikangas
Kuva: iStock

ASTMA

Onko lapsellani astma?

Vinkuuko lapsen hengitys, yskiikö hän tavallista enemmän tai valittaako hän hengenahdistusta leikkiessään? Nämä voivat johtua flunssasta, mutta nämä voivat myös olla merkki lapsuusiän astman puhkeamisesta. Miten asian voi selvittää? Ja miten astma vaikuttaisi lapsen päivittäiseen elämään?

ASTMA

Krooninen sivuontelotulehdus, nuha ja astma – millä tavalla nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa

ASTMA

Säännöllinen liikunta on hyväksi terveydelle ja astman hoitotasapainolle

Orion on suomalainen lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionin kehittämä kuivajauheinhalaattori on keskeinen osa hengitystiesairauksien terapia-aluettamme.